Kymenlaakso
Olen aloitellut uutta työtäni Jamilahden kasnsanopistolla kirjoittajakoulutusta vastaavana henkilönä. Jamilahti on Haminassa, Kymenlaaksossa. Olen täältä kotoisin ja asunut täällä 19 vuotta, käynyt kouluni ja aloittanut oman kirjoittamiseni näillä seuduilla.
Kun 80-luvun puolivälissä aloitin kirjoittamaan, Haminassa eikä lähiseudulla ollut mitään paikkaa joka olisi voinut kannustaa ja tukea harrastamistani. Teinivuoteni olivat kyllä niin erakkomaisia etten välttämättä olisi tarttunutkaan tarjottuihin mahdollisuuksiin.
Kymenlaakso on kummallinen maakunta. Toisin kuin monella muulla maakunnalla, Kymenlaaksolla ei ole esimerkiksi murteesta tulevaa omaa identiteettiä. Vanhana historiallisena maakuntana Kymenlaakso ainakin Haminaan asti on Uuttamaata. Tästä jonkinmoisena muistumana lienee vanha Haminan kaupunginvaakuna joka on sama kuin Hedlsingin vaakuna. Vain heraldisissa kruunuissa on ero.
Haminan ja vanhan Vehkalahden alueella puhutaan hämäläismurteita. Maakunta on pääosin asutettu noin 1000-1300n luvuilla pohjoisesta käsin. Rannikolla tämä pohjoisesta tullut väestö on kohdannut lännestä mm. Ruotsista tulleen väestön.
Istun nyt vanhan kartanon ullakolla. Kartanon sanotaan olleen Pointzien aatelissuvun halussa. Kaari Utrion Vehkalahden neidot kertovat tämän suvun edustajien vaiheista joskus 1300-luvulla. Tämä kartanorakennus ei toki ole kovinkaan vanha.
Oman sukuni historia liittyy enemmän näihin pohjoisiin asuttajiin. Pohjoisesta tulleet ovat asuttaneet maata kaskeamalla ja rakentamalla kyliä näille uusille raivatuille maille. Kannusjärven ja rannikon ruotsalaisen väestön välissä voi ajatella olleen ei-kenenkään maan.